Tänään meinasi mennä päivä ihan laiskotteluksi. En meinannut jaksaa lähteä urheilemaan ollenkaan. Puoli seiskan aikaan kuitenkin tuumasin, jotta hemmetti pakko se on jotain tänäänkin tehdä laihtumisen eteen ettei ala lipsumaan. Vetäsin sitten 1,5 tunnin lenkin vetäen perässä lasta stigassa. Lunta tuli ja tiet oli auraamatta, aika hidasta taapertamista siis oli matkanteko varsinkin kun puolet matkasta oli ylämäkeä. Tuli kuitenkin tosi hyvä fiilis! Siis tämä superlaiska läskipallo tarpoi vapaaehtoisesti 1,5 tuntia lumisateessa vetäen lasta perässään, vaikka olis hyvin voinut virua sohvalla sen aikaa telkkua katellen! \o/
Huomenna menen iltapäivällä salille ja uimaan. Lauantaina tai sunnuntaina aattelin mennä hiihtämään. Ehkäpä menen sunnuntaina aamupäivästä salille ja illalla hiihtämään. Pidän sitten lauantain lepopäivää taikka sitten lauantaina nuo treenit ja sunnuntain lepopäivää, hmmm...
torstai 19. tammikuuta 2012
4. päivä
Ai että mä olen kipeä! Tuntuu ku olisin ollu kymmenen ihmisen potkimana. Istuminenkin on vaivalloista kun etureidet on niin hellinä. Toivottavasti tää kipuilu alkaa kohta hellittää, ei muuten tuu seuraavasta salitreenistä mitään.
Illalla kävin pikkusen kävelemässä. Ihan pienen lenkin siis vaan kun on jalat niin kipeenä, ettei kunnon reipasta tahtia kyennyt kävelemään. Tänään ajattelin kuitenkin yrittää tanssia.
Uteliaisuus voitti ja oli pakko käydä aamulla vaa'alla. Kilon näytti vähemmän ku maanantaina, kivasti on siis nesteitä lähteny.
Illalla kävin pikkusen kävelemässä. Ihan pienen lenkin siis vaan kun on jalat niin kipeenä, ettei kunnon reipasta tahtia kyennyt kävelemään. Tänään ajattelin kuitenkin yrittää tanssia.
Uteliaisuus voitti ja oli pakko käydä aamulla vaa'alla. Kilon näytti vähemmän ku maanantaina, kivasti on siis nesteitä lähteny.
tiistai 17. tammikuuta 2012
3. päivä
Jälleen alkoi uusi päivä. Aamu alkaa puurolla ja sen jälkeen salille. Saa nähdä miten onnistuu tänään kun jo vaatteiden pukeminen teki tiukkaa kun kroppa on niin kipeä. Fiilis on kuitenkin mahtava, odotan niin innolla vanhoihin vaatteisiin mahtumista!
2. päivä lähenee loppuaan
Iltapäivällä tosiaan kävin salilla. Olikin tosi hyvä kun menin sellaiseen aikaan, että siellä oli ohjaaja paikalla. Kävi minun kanssa kaikki liikkeet läpi ja antoi vinkkejä, täysin ilmaiseksi vieläpä! Sama ohjaaja on siellä huomenna aamulla, lupasi käydä minun kanssa tuon ohjelman toisen osionkin lävitse silloin.
Nyt on kyllä paikat kipeenä, en edes tiennyt tuommoisia lihaksi olevan joita nyt särkee, heh. Teki kyllä hyvää. Vaikka välillä tuntuikin tuskaiselta, niin tällä kertaa tuo kipu jopa tuntui nautinnolliselta. Kai nuo fitness-sivustot ovat niin aivopesseet tämän liikunnanvihaajan jo.
Päivälliseksi vetäsin kulhollisen kanasalaattia ja pari palaa real-leipää. Iltapalaksi sitten taas rahkaa, mehukeittoa ja leseitä.
Nyt on kyllä paikat kipeenä, en edes tiennyt tuommoisia lihaksi olevan joita nyt särkee, heh. Teki kyllä hyvää. Vaikka välillä tuntuikin tuskaiselta, niin tällä kertaa tuo kipu jopa tuntui nautinnolliselta. Kai nuo fitness-sivustot ovat niin aivopesseet tämän liikunnanvihaajan jo.
Päivälliseksi vetäsin kulhollisen kanasalaattia ja pari palaa real-leipää. Iltapalaksi sitten taas rahkaa, mehukeittoa ja leseitä.
maanantai 16. tammikuuta 2012
2. päivä alkoi
Olipa kiva lukea kommentteja täällä blogissa! Tulee sellainen olo ettei ole oikeasti yksin ongelmiensa kanssa vaikkei lähipiirissä hengenheimolaisia juuri olekkaan. Äitini sain kyllä innostettua tähän mukaan, mutta hän on aikalailla normaalipainoinen.
Tänään aamupalakin jo maistuu hyvälle! Nyt tein niin, että kippasin raejuustotkin kattilaan ja sekoitin puuron joukkoon. Eilen kippasin ne kylminä puuron päälle. Tällälailla lämpimänä ne maistuvat paremmin. Koko komeuden kruunasi vielä sokeroimaton vadelmasoppa. Onneksi mulla ei ole nyt alkuviikosta koulua niin pystyy perehtymään tähän uuteen elämänrytmiin ja syömisiin vähän paremmin. Valmiiksi vaan jo ärsyttää se kun pitää koulussa alkaa selitellä miksen tule muiden seurassa opiskelijaruokalaan syömään vaan mussutan omia eväitä. Jotenkin haluaisin pitää tämän projektin kavereilta salassa. Jos en onnistukkaan niin on taas tosi noloa näyttää kuin heikon itsekurin omaa, argh.
Mulla tää järetön lihominen alkoi samaan aikaan kuin opiskelutkin. Ammattikorkeakoulu, pienet lapset, harrastukset ja töissäkäynti osa-aikaisesti tuohon päälle ei ole mikään hyvä yhtälö tälläselle tunnesyöjälle ja herkkujen palvojalle. Kaikki stressi, kiire, masennus... Olen lohduttanut itseäni herkuilla. Kun on ollut niin kertakaikkisen paska olo ja tuntuu että pää hajoaa, niin päivän paras hetki on ollut kun on saanut valita kaupasta kasan ihania herkkuja ja lasten nukkuessa lappaa niitä kaksin käsin suusta sisään. Samaan aikaan olo on niin pirun väsynyt. Ei, en mä jaksa tänään kävellä kouluun, meen autolla. Ei en mä jaksa mennä lasten kanssa ulos. Mee jooko sä kulta niin mä siivoan (=istun koneella) sen aikaa. ARGH. Miten ihminen voi olla niin laiska?!! Toisaalta olen saanut elämässä ihan hirvittävän paljon aikaiseksi, mutta sitten en saa aikaiseksi pidettyä itsestäni huolta. En raaski laittaa kuntosaliin rahaa, hei uimahallin salihan maksaa 90e vuodessa! Samaan aikaan kuitenkin voin helposti kävellä kauppaan viikoittain ja ostaa pari purkkia ben & jerry's jäätelöä (á n. 6e).
Menipäs purkautumiseksi... No toisaalta tämän blogin laitoinkin pystyyn osittain terapiamielessä. Tänne voin kertoa anonyymisti urpoiluistani ilman että tarttee hävetä itteään kun kukaan ei (toivottavasti) tunnista.
No mutta siis pääasiaan... Tänään menen ensimmäistä kertaa salille! IIIIK! Jännittää ihan hirveästi. Osaanko mä? Näytänkö mä ihan kamalta kun punnerran näiden läskieni kanssa? Onneksi tuolla GFG-sivustolla on videot noista liikkeistä!
Tänään aamupalakin jo maistuu hyvälle! Nyt tein niin, että kippasin raejuustotkin kattilaan ja sekoitin puuron joukkoon. Eilen kippasin ne kylminä puuron päälle. Tällälailla lämpimänä ne maistuvat paremmin. Koko komeuden kruunasi vielä sokeroimaton vadelmasoppa. Onneksi mulla ei ole nyt alkuviikosta koulua niin pystyy perehtymään tähän uuteen elämänrytmiin ja syömisiin vähän paremmin. Valmiiksi vaan jo ärsyttää se kun pitää koulussa alkaa selitellä miksen tule muiden seurassa opiskelijaruokalaan syömään vaan mussutan omia eväitä. Jotenkin haluaisin pitää tämän projektin kavereilta salassa. Jos en onnistukkaan niin on taas tosi noloa näyttää kuin heikon itsekurin omaa, argh.
Mulla tää järetön lihominen alkoi samaan aikaan kuin opiskelutkin. Ammattikorkeakoulu, pienet lapset, harrastukset ja töissäkäynti osa-aikaisesti tuohon päälle ei ole mikään hyvä yhtälö tälläselle tunnesyöjälle ja herkkujen palvojalle. Kaikki stressi, kiire, masennus... Olen lohduttanut itseäni herkuilla. Kun on ollut niin kertakaikkisen paska olo ja tuntuu että pää hajoaa, niin päivän paras hetki on ollut kun on saanut valita kaupasta kasan ihania herkkuja ja lasten nukkuessa lappaa niitä kaksin käsin suusta sisään. Samaan aikaan olo on niin pirun väsynyt. Ei, en mä jaksa tänään kävellä kouluun, meen autolla. Ei en mä jaksa mennä lasten kanssa ulos. Mee jooko sä kulta niin mä siivoan (=istun koneella) sen aikaa. ARGH. Miten ihminen voi olla niin laiska?!! Toisaalta olen saanut elämässä ihan hirvittävän paljon aikaiseksi, mutta sitten en saa aikaiseksi pidettyä itsestäni huolta. En raaski laittaa kuntosaliin rahaa, hei uimahallin salihan maksaa 90e vuodessa! Samaan aikaan kuitenkin voin helposti kävellä kauppaan viikoittain ja ostaa pari purkkia ben & jerry's jäätelöä (á n. 6e).
Menipäs purkautumiseksi... No toisaalta tämän blogin laitoinkin pystyyn osittain terapiamielessä. Tänne voin kertoa anonyymisti urpoiluistani ilman että tarttee hävetä itteään kun kukaan ei (toivottavasti) tunnista.
No mutta siis pääasiaan... Tänään menen ensimmäistä kertaa salille! IIIIK! Jännittää ihan hirveästi. Osaanko mä? Näytänkö mä ihan kamalta kun punnerran näiden läskieni kanssa? Onneksi tuolla GFG-sivustolla on videot noista liikkeistä!
ensimmäinen päivä lähenee loppuaan
Tein illansuussa vielä puolen tunnin hiihtolenkin (perinteisellä tyylillä). Se oli samalla tosi ihanaa ja ihan kauheaa! Olen hiihtänyt viimeksi kymmenen vuotta sitten. Heti alkuunsa alaselkä rupesi kipuilemaan ja se häiritsi matkan koko loppu matkan. Mulla on muutenkin ollut ongelmaa ton selän kanssa, omaan tommosen kauhean ankanpyrstön ja tosta notkosta se sitten kipuilee väärässä asennossa. Tän lenkin vuoksi vaihdoin iltapalan ja päivällisen paikkaa. Söin siis iltapalan tossa neljän maissa ja päivällisen vasta äsken kun tulin kotiin. Mulla on edelleen aivan sairas nälkä, ollut koko päivän! Ihmekkös tuo kun oon tänään liikkunu enemmän ku vuoden sisällä yhteensä, mutta syönyt huomattavasti vähemmän kaloreita kuin normipäivänä. Tommosta tein päivälliseksi ja ai vitsin kuin oli noinkin yksinkertanen sapuska hyvää:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)