GO FAT GO!

sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Munaton luuseri täällä hei!

Jep, niinhän siinä kävi että suistuin ojaan. Tässäkin dietissä kävi taas näin.
On tuosta haasteesta jotain hyötyäkin ollut. Olen oppinut tykkäämään liikunnasta, luulen salilla käynnin jäävän tavaksi. Siitä tulee niin hyvä olo ja selkäsärky on kadonnut!!! Huomaan myös kehonhallinnan parantuneen.
Viikonloppuna siis olen syönyt aikalailla tavallista ruokaa, plus päälle puolikas runebergintorttu ja 100g tummaa suklaata. Ruokaannokset on selvästi pienempiä kuin pari viikkoa sitten eikä tee mieli ahmia. Toivottavasti tämä jää pysyväksi tavaksi.

Paino tänään 96kg. Alimmillaan se kävi perjantaina 95,4kg:ssa. Heti näkyy siis tää repsahdus.

keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Kun into alkaa hiipua...

Ollaan vasta puolivälissä haastetta ja alkaa jo kyllästyttämään. Liikunta ei kyllästytä, eikä tee mieli mässäillä. Sen sijaan syömisten miettiminen ja vahtaaminen alkaa kyllästyttää. Sekun pitää miettiä kaikki menot sen mukaan, että milloin pitäisi syödä ja mitä pitäisi syödä. Tai kun ei voi ottaa samaa ruokaa muun perheen kanssa vaan pitää kokkailla itselle oma annos. Mistä saan alun innostuksen takaisin?

maanantai 23. tammikuuta 2012

Treenit takana

Taas olis tunti salilla ja 40min uintia takana. Ja mä nautin noista vaan kerta kerralta enemmän! Miten ihanaa onkaan hikisenä ja väsyneenä rankan treenin jälkeen mennä viileään veteen lilluttelemaan. Siellä vedessä tuntee tämmönen tonnikeijukin itsensä merenneidoksi. Ihana hyppy pois arjesta ja hälinästä.
Uimahallin vaaka näytti 96,2kg. Tiedä sitten onko vaaoissa eroa vai vaikuttiko paskalla käynti...

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Ensimmäinen viikko takana

Paino on tippunut viikossa 1,6kg. Jos totta puhutaan, niin odotin enemmän. Toisaalta peilikuvasta kyllä näkee muutoksen, joten ehkä se ei vaan painossa näy niin selvästi. Harmittaa kun en ole mittoja itsestäni ottanut. En ole jaksanut sitä mittanauhaa etsiä.
Ruokailujen suhteen pysyin viikonloppuna ruodussa eli söin täysin ohjeiden mukaan. Koko viikon aikana en siis ole repsahtanut vaikka välillä on mieli tehnyt, jes! Viikonloppuna en kyllä saanut itseäni salille patistettua, se vähän harmittaa. Lauantaina en liikkunut ollenkaan (paitti kauppareissulla ja tuolla yhdessä tapahtumassa), eilen vedin lasta muutaman kilometrin rattikelkassa.
Kohta lähden salille ja teen sen jälkeen koulytehtäviä. Tällä viikolla olisi tavoitteena käydä salilla maanantaina, tiistaina, keskiviikkona ja vielä kerran loppuviikosta. Saa nähdä onnistuuko.
Tässä kuva eilisestä lounaasta:

lauantai 21. tammikuuta 2012

6. päivä

Tämä on ollut tämän viikon vaikein päivä.
Olimme sellaisessa tapahtumassa, jossa oli myynnissä makkaraa, lettuja ja nokipannukahvia. Ne tuoksuivat niiiin hyvältä ja mulla oli kamala nälkä. Sen jälkeen kaupassa vielä runebergin tortut huutelivat perääni.
EN KUITENKAAN SORTUNUT. \o/
Urheilua en ole tänään harrastanut, huomenna sitten sitä taas. Harmittaa kun en ole saanut aikaiseksi otettua ennen-kuvia ja tänään peilikuvan mukaan lantion kohdalta olis jotain jo lähtenyt.

perjantai 20. tammikuuta 2012

5. päivä

Tänään on syömiset vähän myöhästelleet kiireen vuoksi, tullut turhan pitkät välit. Kaikki tuli kuitenkin syötyä. Salilla kävin tekemässä tunnin treenit ja sen jälkeen uin sekä tein vatsalihastliikkeitä vedessä 40 minuutin ajan. Tuolla salilla käydessä tulee niin hyvä olo! Tosi väsyny oon kyllä edelleen muuten, ei oikeen kotityöt innosta. Nälkä ei oo tänään enää niin pahasti vaivannut.
Tsemiä viikonloppuun hengenheimolaisille!

torstai 19. tammikuuta 2012

4. päivä lähenee loppuaan

Tänään meinasi mennä päivä ihan laiskotteluksi. En meinannut jaksaa lähteä urheilemaan ollenkaan. Puoli seiskan aikaan kuitenkin tuumasin, jotta hemmetti pakko se on jotain tänäänkin tehdä laihtumisen eteen ettei ala lipsumaan. Vetäsin sitten 1,5 tunnin lenkin vetäen perässä lasta stigassa. Lunta tuli ja tiet oli auraamatta, aika hidasta taapertamista siis oli matkanteko varsinkin kun puolet matkasta oli ylämäkeä. Tuli kuitenkin tosi hyvä fiilis! Siis tämä superlaiska läskipallo tarpoi vapaaehtoisesti 1,5 tuntia lumisateessa vetäen lasta perässään, vaikka olis hyvin voinut virua sohvalla sen aikaa telkkua katellen! \o/
Huomenna menen iltapäivällä salille ja uimaan. Lauantaina tai sunnuntaina aattelin mennä hiihtämään. Ehkäpä menen sunnuntaina aamupäivästä salille ja illalla hiihtämään. Pidän sitten lauantain lepopäivää taikka sitten lauantaina nuo treenit ja sunnuntain lepopäivää, hmmm...

4. päivä

Ai että mä olen kipeä! Tuntuu ku olisin ollu kymmenen ihmisen potkimana. Istuminenkin on vaivalloista kun etureidet on niin hellinä. Toivottavasti tää kipuilu alkaa kohta hellittää, ei muuten tuu seuraavasta salitreenistä mitään.
Illalla kävin pikkusen kävelemässä. Ihan pienen lenkin siis vaan kun on jalat niin kipeenä, ettei kunnon reipasta tahtia kyennyt kävelemään. Tänään ajattelin kuitenkin yrittää tanssia.
Uteliaisuus voitti ja oli pakko käydä aamulla vaa'alla. Kilon näytti vähemmän ku maanantaina, kivasti on siis nesteitä lähteny.

tiistai 17. tammikuuta 2012

3. päivä

Jälleen alkoi uusi päivä. Aamu alkaa puurolla ja sen jälkeen salille. Saa nähdä miten onnistuu tänään kun jo vaatteiden pukeminen teki tiukkaa kun kroppa on niin kipeä. Fiilis on kuitenkin mahtava, odotan niin innolla vanhoihin vaatteisiin mahtumista!

2. päivä lähenee loppuaan

Iltapäivällä tosiaan kävin salilla. Olikin tosi hyvä kun menin sellaiseen aikaan, että siellä oli ohjaaja paikalla. Kävi minun kanssa kaikki liikkeet läpi ja antoi vinkkejä, täysin ilmaiseksi vieläpä! Sama ohjaaja on siellä huomenna aamulla, lupasi käydä minun kanssa tuon ohjelman toisen osionkin lävitse silloin.
Nyt on kyllä paikat kipeenä, en edes tiennyt tuommoisia lihaksi olevan joita nyt särkee, heh. Teki kyllä hyvää. Vaikka välillä tuntuikin tuskaiselta, niin tällä kertaa tuo kipu jopa tuntui nautinnolliselta. Kai nuo fitness-sivustot ovat niin aivopesseet tämän liikunnanvihaajan jo.
Päivälliseksi vetäsin kulhollisen kanasalaattia ja pari palaa real-leipää. Iltapalaksi sitten taas rahkaa, mehukeittoa ja leseitä.

maanantai 16. tammikuuta 2012

2. päivä alkoi

Olipa kiva lukea kommentteja täällä blogissa! Tulee sellainen olo ettei ole oikeasti yksin ongelmiensa kanssa vaikkei lähipiirissä hengenheimolaisia juuri olekkaan. Äitini sain kyllä innostettua tähän mukaan, mutta hän on aikalailla normaalipainoinen.
Tänään aamupalakin jo maistuu hyvälle! Nyt tein niin, että kippasin raejuustotkin kattilaan ja sekoitin puuron joukkoon. Eilen kippasin ne kylminä puuron päälle. Tällälailla lämpimänä ne maistuvat paremmin. Koko komeuden kruunasi vielä sokeroimaton vadelmasoppa. Onneksi mulla ei ole nyt alkuviikosta koulua niin pystyy perehtymään tähän uuteen elämänrytmiin ja syömisiin vähän paremmin. Valmiiksi vaan jo ärsyttää se kun pitää koulussa alkaa selitellä miksen tule muiden seurassa opiskelijaruokalaan syömään vaan mussutan omia eväitä. Jotenkin haluaisin pitää tämän projektin kavereilta salassa. Jos en onnistukkaan niin on taas tosi noloa näyttää kuin heikon itsekurin omaa, argh.
Mulla tää järetön lihominen alkoi samaan aikaan kuin opiskelutkin. Ammattikorkeakoulu, pienet lapset, harrastukset ja töissäkäynti osa-aikaisesti tuohon päälle ei ole mikään hyvä yhtälö tälläselle tunnesyöjälle ja herkkujen palvojalle. Kaikki stressi, kiire, masennus... Olen lohduttanut itseäni herkuilla. Kun on ollut niin kertakaikkisen paska olo ja tuntuu että pää hajoaa, niin päivän paras hetki on ollut kun on saanut valita kaupasta kasan ihania herkkuja ja lasten nukkuessa lappaa niitä kaksin käsin suusta sisään. Samaan aikaan olo on niin pirun väsynyt. Ei, en mä jaksa tänään kävellä kouluun, meen autolla. Ei en mä jaksa mennä lasten kanssa ulos. Mee jooko sä kulta niin mä siivoan (=istun koneella) sen aikaa. ARGH. Miten ihminen voi olla niin laiska?!! Toisaalta olen saanut elämässä ihan hirvittävän paljon aikaiseksi, mutta sitten en saa aikaiseksi pidettyä itsestäni huolta. En raaski laittaa kuntosaliin rahaa, hei uimahallin salihan maksaa 90e vuodessa! Samaan aikaan kuitenkin voin helposti kävellä kauppaan viikoittain ja ostaa pari purkkia ben & jerry's jäätelöä (á n. 6e).
Menipäs purkautumiseksi... No toisaalta tämän blogin laitoinkin pystyyn osittain terapiamielessä. Tänne voin kertoa anonyymisti urpoiluistani ilman että tarttee hävetä itteään kun kukaan ei (toivottavasti) tunnista.
No mutta siis pääasiaan... Tänään menen ensimmäistä kertaa salille! IIIIK! Jännittää ihan hirveästi. Osaanko mä? Näytänkö mä ihan kamalta kun punnerran näiden läskieni kanssa? Onneksi tuolla GFG-sivustolla on videot noista liikkeistä!

ensimmäinen päivä lähenee loppuaan

Tein illansuussa vielä puolen tunnin hiihtolenkin (perinteisellä tyylillä). Se oli samalla tosi ihanaa ja ihan kauheaa! Olen hiihtänyt viimeksi kymmenen vuotta sitten. Heti alkuunsa alaselkä rupesi kipuilemaan ja se häiritsi matkan koko loppu matkan. Mulla on muutenkin ollut ongelmaa ton selän kanssa, omaan tommosen kauhean ankanpyrstön ja tosta notkosta se sitten kipuilee väärässä asennossa. Tän lenkin vuoksi vaihdoin iltapalan ja päivällisen paikkaa. Söin siis iltapalan tossa neljän maissa ja päivällisen vasta äsken kun tulin kotiin. Mulla on edelleen aivan sairas nälkä, ollut koko päivän! Ihmekkös tuo kun oon tänään liikkunu enemmän ku vuoden sisällä yhteensä, mutta syönyt huomattavasti vähemmän kaloreita kuin normipäivänä. Tommosta tein päivälliseksi ja ai vitsin kuin oli noinkin yksinkertanen sapuska hyvää:

Lounaanne rouva

Tsadaa!
Hyvää oli, mutta ihan hirveä nälkä jäi.

...go!

Aloitin aamun juomalla vettä ja tanssimalla 60 minuutti play station 3:sen DanceStar party -pelin tahdissa. Aamupalan syöminen oli vähän hankalaa, ei meinannut maistua joten väkisin oli nieltävä. En oikein tykkää raejuustosta, enkä sokeroimattomasta mehukeitosta. Oikein mukavaa siis kun noita pitää syödä puuron ja marjojen kanssa joka aamu. No pitää vaan toivoa, että suu tottuu.
Paino on tänään 98,3kg. Ajattelin aina maanantaisin käydä vaa'alla. Aikaisempien diettien kohdalla kävin joka päivä. Toisaalta se oli kannustavaa, mutta toisaalta alkoi nyppiä jos painoa olikin tullut vähän lisää jonain päivänä. Mittoja en itsestäni tähän hätään saa, koska en löydä mittanauhaa.
Tällä kertaa en anna itselleni kilotavoitteita. Sen sijaan tavoitteeni on, että nämä farkut menevät kolme viikon päästä nätisti jalkaan ilman vetoketjun kanssa ähertämistä:

sunnuntai 15. tammikuuta 2012

kauppareissu

Huomista varten piti käydä ruokakaupassa. Ruokien lisäksi mukaan tarttui tuulipuvuntakki hiihtoa varten ja proteiinivalmisteita:
Tänään nautin ruuasta viimeistä kertaan vähään aikaan. Suuhun tuli tungettua sämpylää, makkarakastiketta ja muusia, vähän karkkia, kokista ja mehua. Tervetuloa huominen ja sitä seuraavat päättäväisyyttä vaativat päivät, olen valmis!

Ready, steady...

Huomenna, huomenna, se alkaa. Meinaan elämä hoikkana ja terveempänä.
Näin olen sanonut jo monen monta kertaa. Pitääkö se tällä kertaa? Kyllä, sen on PAKKO pitää. Painoa on huimat 100kg ja pituutta vain 158cm! Haloo nainen, herätys! Vielä kaksi vuotta sitten painoit 68kg ja olit kauneimmillasi.
Takana on kokeilut karppauksesta, painonvartijoista ja nutrilett-kuurista. Kaikilla on lähtenyt painoa pois mukavasti, mutta sitten on tullut repsahdus ja kaikki korkojen kera takaisin.
Nyt on vuorossa go fat go -haaste. Nyt kun jaksan sen niin katson taas sen jälkeen tavoitteita uudestaan. Tarkoitus toki olisi saavuttaa totaalinen elämäntapamuutos. Pois lohtuherkuttelu, ahmiminen ja tietokoneella istuminen perse puuduksissa.

Pystynkö minä siihen? Sanokaa, että pystyn. Haluan voida paremmin. Olla pirteämpi ja hyväntuulisempi. Parempi vaimo ja äiti. Löytää taas uudelleen kauneuteni ja seksuaalisuuteni. Haluan pukeutua sellaisiin vaatteisiin mistä tykkään, enkä tyytyä läskiosastojen rumiin kaapuihin!